Yritän neuloa jotain.
Lasken alussa silmukoita:
2 4 6 8 10 12 16 18...
Ihmettelen,
kun luvut ei täsmää.
Lasken uudestaan
2, 4, 6, 8, 10,12,16,18...
Sitten huomaan, että luku 14 jäi pois.
Sinä jäit pois.
Kipu oli minulle taas liikaa.
Jätit meidät 14-vuotiaana,
14.päivä.
Ja tieto vahvistui tiistaina noin kello 14.
Tänään on ollut taas tiistai.
Sekä puhelin että tietokone lakkasivat toimimasta klo 14.
Kuinka ollakaan.
Jos tuota lukua ei olisi, olisitko vielä kanssamme?
Jos 14.päivää ja tiistaipäiviä ei olisi, olisiko elämä yhtään helpompaa?
Jossittelun ja dissoilun uudet ulottuvuudet.
Kumpa tuota päivää ei olisi koskaan ollutkaan.
Päivä, joka jakoi ajan tuhansiksi hajonneiksi atomeiksi ja pienhiukkasiksi.
Ja aina kun luulen, että on päästy edes vähän eteenpäin,
hajoan
taas.
![]() |
| kuva: kansallisgalleria.fi |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti