Sinä Hilma siellä jossain jo tiedät
Olette varmaan Laurin kanssa pitäneet lettujuhlat
Käyneet uimassa kesäisessä järvessä,
pitkillä retkillä
Saunoneet
Oletteko ratkaisseet mustan aukon salaisuuden?
Te tähdenlennot,
liian kirkkaat tähän maahan
Siellä olette,
muualla
turvassa
verhon
tai käärinliinojen
toisella puolella
On niin kova ikävä jo nyt.
Ja kuolemalle tuli muitakin värejä
kuin sininen:
oli keltaista,
oli mustaa,
oli violettia ja ruskeaa
Ihan kaikki värit kuuluu kuolemiseen
mutta niin myös elämiseen
Onneksi on ollut se elämä,
ne kellukkeet
joista voi pitää kiinni
Muistoista
Olette rakkaat.
Rakkaus ei koskaan kuole.
Olen rakastanut teitä,
aina teen niin
aina
Lähimmät ihmiseni Hilma ja Lauri:
ensimmäinen lapseni
ja ainoa veljeni,
olette lähteneet
Olette osa minua,
veitte osan minua
Ollaan yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti